Kivirakentaminen

Yleistä kivirakentamisesta

Pihan kivialueista on hyvä teettää erillinen suunnitelma, ellei pihasta ole pihasuunnitelmaa. Päällysteitä suunnitellessa ja valittaessa valintaan vaikuttaa kuormitus – ajotielle on  valittava paksumpi kivi kuin polulle. Sisäänkäynnin, likkumisalueiden ja oleskelualueiden pinnoitteen tulee kestää pesua ja harjausta. Kiveyksestä ei tulisi irrota mitään, mikä kulkeutuu sisälle. Pinnoite ei saa olla myöskään liukas.

Pinnoitevaihtoehtoja on paljon. Hintaan vaikuttavat materiaali, materiaalin paksuus, pintakäsittely ja väri.

Pinnoitevaihtoehtoja ovat:

  • kenttäkivet (pyöreitä, luonnon hiomia mululakiviä)
  • nupukivet (yleensä koko 250x140x140 mm)
  • noppakivet (yleensä koko 100x100x100 mm tai 70x70x70 mm)
  • graniitti (eri värejä, pintakäsittelyt lohkottu, sahattu, poltettu tai kuulapuhallettu)
  • liuskekivet (yleensä ei-säännöllisen kokoisia, eri värejä, eri paksuuksia)
  • tiili (valittava ulkokäyttöön tarkoitettu tiili, eri värejä)
  • betonikivet ja -laatat (runsaasti eri väri-, muoto- ja pintakäsittelyvaihtoehtoja)
  • puu (suositeltavaa ulkokäytössä kestopuu, lämpökäsitelty puu, lehtikuusi)
  • murske (raekoko 0-64 mm, yleensä rakenteiden pohjissa)
  • singeli (seulottu kiviaines, raekoko 8-16 mm tai 16-32 mm)
  • sora- ja kivituhka (kivituhka raekoko 0-6 mm)

Tuotteita voi myös yhdistää materiaalien, muotojen ja värien mukaan. Näin voi helposti saada aikaan kuvioita. Isoissa pinnoissa kuvioiden käyttö voi olla perusteltua.

 

Kiveyspintoja tehdessä pohjamaan perustamisesta ei pidä tinkiä. Parityönä kiveyksen asentaminen nopeutuu.

Betonikivet voidaan asentaa koneellisesti kohteissa, joissa  yhtenäiset kivipinnat ovat useampia aareja. Työ nopeutuu, isommissa kohteissa asennuksen hinta on käsinladontaa edullisempi.

Talon seinustalla on käytetty eri kokoisia kenttäkiviä. 

Kuva Vaasan asuntomessuilta 2008.